lauantai 18. heinäkuuta 2015

murhe..

Tuhannesti mietin,
tuhannesti
tuumaan,
kääntelen murhetta ylenympäri,
pyörittelen ja silittelen,
mutten murhetta iloksi
saa.
Mieleni haluaisi muuttaa muualle,
mut mihinkäs
murhe karkais,
mielessäin vaikka
maailmanääriin
kerkiäisin.
Annan ajan kulua,
annan elämän vanua,
ehkäpä murhekkin
tasoittuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

suomalainen on,,

suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...