lauantai 18. heinäkuuta 2015

saavun...

Kuljen vaikken aikaani näe,
kuljen vaikka iltani saapuu,
miksen voi levolle heretä,
sikiskö, etten vuodettani löydä.
vieraita vuoteita ujostelen,
niissä tyyny ei päätäni
uneta,
unimailleni levota.
Kuljen taipaleeni päähän,
katson tähtitaivasta,
rukoilen,
tunnen saapuneeni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

älä isottele,,

älä isottele, sillä siten pysyt paremmin itsenäsi