Orvoista ihmisistä orvoin,
yksin jätetty,
hyljätty,
kuten tupakan natsa,
muttei tumpattu,
hänet huolimattomasti vain
elämänkelkasta jätetty.
Hänen veressään sukulaisuutta,
hänen kasvonsa kaltaiset,
mut
hänestä ei ole hyötyä,
ei edes maisemmallista arvoa,
hänhän on rumakin,
siksi katseet ohi katsovat.
Kanssaihminen,
polvistu itsellesi,
katso sieluusi,
jospa tuntisit häpeän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti