Joskus olen yltäpäätä elämässä,
välillä peittoni suojissa,
muut aikani
muinamiehinä elämässäni.
Olen vähillä puilla lämmitellyt ,
siksiköhän elämäni on kylmyyden
kuumuudesta siedettävän elettävää.
Kaikki kutitukseni kutitan,
etusormella hipaisen,
siitä tunnen eläväni,
hymykin ilonkyyneleitä
pisaroittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti