keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

silpasin...

Silpasin lenkille,
kiertelin metsäpolkuja,
taivastelin taivaan sineä,
katseeni luonnon luomaan
kuvastui,
ihastuin,
miten onkaan isokäsi
taidokas.
Ikihonka, joka on suvet ja
talvet nähnyt,
sadattakertaakin,
tulipalokin nokensa jätti,
mut honka ikipetäijäinen
yhä ylväänä seisoo,
suo pesäkolon lintusille,
sinitaivaan liitelijöille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

hyvät hetket,,,

hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...