ukonilma...

Ukonilma,
taivas tummuu,
pilvet kiireisiä,
puitten latvat kumartavat, linnut
suojaan painautuvat,
mut
metsän kuningas,
karhu, rintaansa kutituttaa,
nyt alko marjakelit,
kahmii kourillaan mustikoita
maukkaita,
nenänpäänsäkkin siniseksi
värjäytti.
Ukonilma,
tul ja men,
mut karhusein köllöttää
pihaturpeessaan,
hällä masu täynnä,
miel mukavoinen.