maanantai 20. heinäkuuta 2015

vanhus...

Vanhuksen rohtuneet kädet,
eloisat silmät,
kumara ryhti,
näen hänet bussipysäkillä,
pysähdyn,
avaan oven,
toivotan tervetulleeksi,
odotan hänen istuutumistaan.
Haluaisin kuljettaa bussiani
tasaisemmin, kun taitoni sallii,
toivon, vanhukselle hyvää
matkaa,
haluaisin kunnioittaa häntä enemmänkin,
mut
pysäkit odottavat.
  Jätän vanhuksen pysäkilleen,
heilautan kättäni,
hän katsoo kertovasti,
mieleni on kunnioituksen velkaa,
toivon, että sain osoitettua
edes hiukkasen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...