keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

kurre...

yks kas yllättäen,
kompastuin käpyyn ,
jonka kurre potkas polullein.

turvallain maata nuolin,
minä herra ison viran,
mutta
kurrepa mulle
asennon näytti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...