maanantai 1. syyskuuta 2014

jos sattuisin kesken kaiken kuolemaan...

Jospa nyt sattusin kuolemaan, en eläisi
yhtään riviä.
Tänäänkin olen nälkäkuolemaa ootellut,
oon laihtumassa
tahdostani,
olen vieroitusoireitteni
nälkämaan
tanssittaja.
Olen himotanssija,
olen sinutkin hakenut useasti.
Olen sinut valssillani pyöritellyt,
jaloillani veivannut,
käsivarsillani
heilutellut,
tukkaasi moksautellut,
olen taivutellut sinut
comenetksiksi, siksi sauseskun voimistelijaksi,
jolla luut olivat nikamattomia.
Olet kaunein seinäruusuni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

älä ohita,

aikaa ei kannata ohittaa, sillä se tavoittaa sinut viimeistään silloin kun oot loppusuoralla