maanantai 9. helmikuuta 2015

muistisairaat....

Kissani leipoi rinnuksillani,
kuten tapanansa,
aika herätä, mirrini osaa
ajat elintärkeät.
Ulkoilmaan kollini
pötki,
minäkin aamusavut
rappusilla.
Komia kuu huomenta
loistattaa,
päästäinen veteli ritoloita,
kollini jallittaa,
ei tavoittanut,
aamujäykkyyttä.
Tänään      oon hymypoikaa,
tänään
luen runokirjaani ikäihmisille,
muistisairaille.
Minusta tuntuu, että heille
palautuu eilinen,
kun
runojani muistelen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

neutraalit ihmiset,,,

neutraalit ihmiset eivät loiki sinne tänne, eikä heiltä kannata odottaa seuraavaa siirtoakaan, siksi heidän paras paikkansa tositilanteissa ...