maanantai 9. helmikuuta 2015

kerimäki...

Kerimäki,
puukirkon varjossa,
etelän aurinkoisella.
Täällä kasvoin pikku aikuiseksi,
tanssiaskeleet opin, suutelot hempeät,
Huviniemen tanssilavat tuosta vaan, vaikka
matkat ajan ikuiset.
Täällä työn alkeet kauppa-autossa
aloitin,
Ami ohjas Bedfordia taidokkaasti,
myi kyläläisille evästä maukasta,
mut
enemmän hän mulle näytti, kuinka
maailma toimii,
kauppamiehen ilmeen taisin.
Maalivahtina Kerimäen Kisan,
kaukalon, moni livahti sisään,
monet torjuin,
mieli hyvin.
Kerimäki, Hälvän Juhannus,
yhäkin rantakala maistuu,
maukkaasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kurjuus,,

kurjuus syntyy ihestään, sillä se kasaantuu tekemättömyyksistä samojen märehtimisistä, ankeuden aamuista.pilvisistä mielialoista kaikesta mi...