perjantai 17. heinäkuuta 2015

Maailma...

Maailma,
iso,
mut koloni pieni,
kotoni, enhän enempää
itseeni mahdutakkaan.
Uuvutan päiväsä itseni,
palaan kotiini,
omaani,
vuoteeni soma,
tyynyni armain,
siinä minun maailmani,
minun
kotoni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kun katselen harmaita,,,

kun katselen harmaita näen eilisiä tahi nykyisiä jotka eivät pyri mihinkään, siksi niissä loistaa luottamus,valehtelemattomuus, sen vuoksi  ...