lauantai 18. lokakuuta 2014

hortoilen...

Nukuttaa, nyt
nukuttaa
aidosti.
Tuntuu vajalaiselta seisoa
bussipysäkillä,
olen sanoista hymytön.
Elämysopistani toteutan
päivän rytmit,
mieleni ei tanssi
mukana,
mieleni nukkuu
mukavasti peiton alla,
minä täällä
hortoilen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...