sunnuntai 19. lokakuuta 2014

suvivirren loppusanat...

itsensä esittely on
kainostuttavaa,
humalapäissään
valloittavaa.
  kaino ihminen kauneutensa
kätkee,
itserakastettu
valkoposki
tyhjää lässyttää.
ihminen on koottu
elämän palikoista, hellästi hahmoteltu,
joskusen toisinkin.
  ihminen on elämän suvivirren loppusanat,
ihminen on
valokuvassaan samannäköinen.
lammen pinnasta heijastuvat
kasvon kuvat väreilevät
sielusi
kuvaa,
lumpeenukka
raaminais.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

hyvät hetket,,,

hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...