perjantai 31. lokakuuta 2014

yön selkään...

Reilusti yön selkään,
yö- vuoroon astelen.
Aamun valjetessa
työt takanansa.
Keväällä yötöntä yö -
tuuria ahersin, mut
nyt luonto äitee ilmat
tummiin vaihdatti.
Kohtapuolin lumi valkoinen
tienpintaa valaisee,
kitkapintaa laimentaa.
Yö kuiskaa elämistä,
päivä tekemistä.
Ihmiset itseään valaisevat,
vapaaajalleen valjastavat.
Yö on paljastavaa
yö kertoo,
kuiskaten
vaikenee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

älä isottele,,

älä isottele, sillä siten pysyt paremmin itsenäsi