keskiviikko 22. lokakuuta 2014

matoonginta...

Huuhtelen suuni,
puhuin
rumia.
Katselin itseäni,
tyylittömästi
puhuttelin.
On kehityskeskustelun
paikka,
lähdenkin
itseni kanssa
matoongelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...