yksinäinen tuupertelija,
varjojenkin kaartama,
yksinäinen
vanhus.
Hänen elämänsä
odottaa vapautta, vapautta
yksinäisyydestä,
hän haluaa
yksinäisyyden varjot
nuoruutensa
näköisiin
elosiin.
Hän
itkee onnestaan,
että muistaa nuoruutensa
kevät auringon,
kesäpäivien lämmön,
syksyn sadonkorjuut,
sienimetsät.
onnen kyynel
silmäkulmassa hän
vuoteeleen
asettuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti