Mummon mökki on sisustettu
muistoista,
belarguunioita ,
mummon ymmärtäväisestä
hymystä.
Kissakin kuului pihapiiriin,
piippua poltteleva pappa,
jolla elämäntarinaa
tusinan verran.
Mökin suuri paistinuuni leipoi
herkut, jotka yhä maistuu,
kielen mielessä.
Hellalla kattilat tavantakaa
elämän ruokaa porisi.
Kun mieleni synkistyy,
elämästä kärsiintyy,
annan muistojeni viedä
puoli vuosisataa taaksepäin,
tuohon isovanhempieni
onnen koloseen, jossa
onni eli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti