Kissa pesee kasvojaan.
Mirri on herännyt tirsoiltaan,
kehräten tienaamistaan
päivällisiltään.
Mirri on puvustaan tarkka pimu,
hällä ei eiliset eväät rintapielissä
roiku.
Kissani on puussakin käynyt.
Meinas sinne jäädä,
palomies mirrini
alaspäin kantoi.
Oravaa nauratti,
variksia enemmän.
Mutta ei sitä yhtä,
jonka mirrini
palloitteli leikillään
elonsijoilleen,
viksiensä
villisti viikatoidessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti