sunnuntai 12. lokakuuta 2014

aurinkon vitamiini....

Nyt väsyttää.
Elämä ottaa koville.
Heräsin vartti sitten,
nyt nukuttaa makiasti.
En kehtaa kylellein
vääntyä,
hääni on tuossa
tuokiossa.
Morsian on kaatopaikan
komein rotta.
Ei vikise, vetelee
elämää täydellä
teholla.
Kissakin morjestaa sille,
aurinko ei hymyile.
otan aurinkosen vitamiinin,
sen elossa pitävän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...