torstai 2. lokakuuta 2014

Hengittelen...

Hengittelen,
yksinkertaisesti,
sillä elän,
hengitän ja punastun.
Ihminen hamuaa kaikenmaailman
rikkaudet,
varastaa toisten eväätkin, kun hyvinvointiaan
kannattelee,
muttei  muista tarpeeksi hegitellä
happirikasta elämää.
Hengittelen kannonnokassa,
luonto tarjoaa
raikasta tuotetta,
tuoksuttaa
nenällekkin
maukkaat
mausteet.
Tätä en voi varastoida,
tätä täytyy
haukkoa tämän tästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

luonnonvoimat,,

luononvoimat ovat mahtavammat kuin ihmisen, siksi älä suututa luontoas hurjistumaan