torstai 9. lokakuuta 2014

iltapäivä...

Iltapäivän tyyneys
kotopihaani
järjestää,
pudonneet lehdet
paikoilleen asettaa.
En tohdi haravaani
koskea,
luonto omaansa
sielukkaasti käyttää.
Pudonneet lehdet ovat
ensikevään
elämää,
tämän suven
iltapäivää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

pursuaa,,,

katso asioita itsenään, äläkkä tee niistä pienempiä suurempia, sillä silloin ne pursuavat käsittämättömiin