sunnuntai 12. lokakuuta 2014

viistoista senttiä...

Vieroittelen itseäni toisenlaiseen
elämään.
Olen ikäni asustellut tottumuksissani,
olen elintasoni uhri,
kuivuttunut
makarooni,
Lidlistä varastettu.
Mustalaispoika möi pulloautomaatilla viiteentoista
senttiin.
Ostin,
laitoin löytötölkin
automaattiin.
Tasapeli,
viistoista senttiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...