tiistai 30. joulukuuta 2014

hermoillen...

Hermoilen aikani
riittävyydestä,
mutten huomaa, kuinka
ajastamaton itse olen.
Vuorokauden ajat samoina,
ol hiki tahi
kylmä,
kesä tahi
talvi,
vain minä
ajastani myöhästyn,
kello käy
ajoillaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

aamuruuhkien jonoilija,,,

ihmisen tulisi enemmän innostua, hetkistään herätä ja hypätä hetkiin joissa voi soutaa tunteittensa merille, rantautua tyyniin hetkiin, rant...