Yö,
taivaan tähtikynttilät
välkkyvät.
puolikas kuu seuraa
kulkuani,
varjoittaa menoani.
Pakkassää saa hengitykseni
huurtumaan,
silmäripsenikin
saavat pakkassään
verhouksen.
Tähdet, paikoillaan, kuten
aikojen alussa säädettiin,
eikä kuukaan ole
liikahtanut,
vaikka ihminen on käynyt
kylässään.
Kulkuni on eteenpäin vievää,
oloni nauttii.
Tunnen hyvän olon
kiertävän mieltäni,
kehoni tykkää
tähtitaivaan
lenkkeilystäni.
Yö,
suo aikaa,
antaa tilaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti