sunnuntai 28. joulukuuta 2014

pakkanen

Pakkanen puristaa minut itseeni,
sinut lähelleni,
punaposkesi
lämmittävät.
Askeleemme yhtä jalkaa,
pakkasherran tasajalkaa.
Ilta on katuvalojen,
kaupunki nukkuu,
valvoen.
Kävelemme,
tarvitsemme kulussa
toisiamme,
ilman toisen lämpöä,
jäätyisimme
matkallamme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

hyvät hetket,,,

hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...