perjantai 26. joulukuuta 2014

koiran kohtalo...

Kulkukoira jolkuttelee
kylän raitilla.
Koira rapsutusta vailla,
koiran turkki,
harjausta  kaipaa,
kutkutuksista
muistot jääneet.
Koiran silmät,
niissä tunteet menneistä,
niissä
nykyisyys.
  Annoin tupakan
alkoholistille,
jutustimme aikamme,
hyvän päivän tuttu.
  Minulle tuli koiran
kohtalo
sydämmeeni,
näinkö arvottomina
kuljemme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

älä isottele,,

älä isottele, sillä siten pysyt paremmin itsenäsi