perjantai 26. joulukuuta 2014

körmyniska ja lumpeenukka

Kävelen lumpeenlehden
kotipaikan
katolla,
lumisella
lammen jäällä.
Pilkin
körmyniskoja,
muistoni kukittavat
lumpeen kaunista
kukkaa,
joka
talveaan nukkuu.
Jääkaton
kadottua
työntyy
silmiini,
juuri tästä kohdin,
körmyniskojen
pilkkipaikasta.
Körmyniskat mulle
viestin kukalta tuovat,
mutustelen
kukan kauneutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vanhat tavat,,,

vanhat tavat iskostuvat syvään, siksi ihminen rutinoituu,tapoihinsa kangistuu, muutosvastarintaistuu, itsensä kokoiseksi hahmottuu