perjantai 26. joulukuuta 2014

körmyniska ja lumpeenukka

Kävelen lumpeenlehden
kotipaikan
katolla,
lumisella
lammen jäällä.
Pilkin
körmyniskoja,
muistoni kukittavat
lumpeen kaunista
kukkaa,
joka
talveaan nukkuu.
Jääkaton
kadottua
työntyy
silmiini,
juuri tästä kohdin,
körmyniskojen
pilkkipaikasta.
Körmyniskat mulle
viestin kukalta tuovat,
mutustelen
kukan kauneutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...