Olen melkein, kuin sinäkin.
Olemme melkolailla samanmallisia, kun maailman muutkin
ihmisoliot.
ihminen, elämän opettama,
ympäristönsä kusettama, toisiaan
kadehtiva rotu,
ihminen, lisääntyykin
joka yhtymässä,
nykyään kuoleutuu liian myöhään,
on vaivaksi liiaksi, luonnolle,
elämällmme tällä
pallollamme, jota muut taivaaankappaleet
kivasti pitävät potkupallonaan.
Minä juon keskiokutta,
sinäkin.
Katsomme muurahaista, joka raahaa itteensä
isompaa puutikkua,
se ei tykkää keppanasta,
eikä
ihmisestä,
elämän kusettajasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti