lauantai 27. joulukuuta 2014

kukkani...

Kukkani,
lumpeen kukka,
katselee läpi jään,
suutelen jään
sulavaa pintaa,
en voi sinua koskettaa,
odotan suvea,
silloin sinulle,
kukka kaunehin enemmän
sokeudun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...