Katson kuvaasi,
kosketan kasvojais,
tunnen yhteiset hetkemme,
mielissäin kulkevat yhteiset hetkemme,
istun keittiössä,
sinäkin ennen pöydän toisella puolen,
nyt olet sydämmessäin,
valokuva käsissäin.
En enää itke,
itkin,
mutta kyyneleeni loppuivat,
nyt hymyilen,
sillä aikamme oli
kauneinta aikaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti