Sinitaivaan alusmailla,
ihminen vaeltaa,
tyytyväisenä aamupalallaan,
toiset verissäpäin elävät,
edes kuolema ei korjannut
aamiaiseksi.
Sodat ovat siirtolaisuuden
paholaisia,
ihmiset osallisina,
toinen pyövelinä,
toinen kurjana hengensä edessä,
sinitaivas katsoo
luomakuntansa
tähtiolentoja.
Ihminen on raakile elämään,
muut luonnon orgasmit ovat
kehittyneinpiä,
niillä logiikka pelaa,
ihminen on puolitiessään
kuolemaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti