tiistai 25. elokuuta 2015

Voivottelut...

Elämä on kokoiseni,
joskus  olen vaatimaton kulkija,
monesti itseensä täynnä,
mut
useimmin ihan siivollinen.

Olin kuuliainen lapsi,
osa tavoistani yhä tallella,
monesti olen
täysin villiintynyt.

Minulla on lapsia ja ihananmpia
lapsenlapsia,
nyt ymmärrän aikoinaan äitini ja mummojeni
voivottelut;
mitähän Esastakin tulee!

 Olen perinnyt
voivottelut, minulla on kuuliaiset lapset ja
lapsenlapset,
hieman villiintyneet,
mut
kirkassilmäisiä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

silloin on hyvä,,,

sillon on hyvä jos ihminen ei tarvitse yhtäkään virastoa, yhtäkään lupalappua, koska  sillohin ihminen on luonnollisimmillaan, semmoisena yr...