sitkeä...

kuljen vaikken jaksaisikaan,
paikoillain kuolisin, pois
unohtuisin.

elämäni on toisenmoista,
haaveilin toisenlaista,
mutten siihen yltänyt,
nyt näin vaellan.

iloitsen joskus,
harmittelen useimmin,
itseäni sadattelen,
miksi ei kuvani kauniimpi,
miksi en ranteitani vahvempi.

kotimökkini ikkunasta
ihailen kuihtunutta
katajaa,
sitkeää vaeltajaa.