Olet elämäni rappuset,
olet alimmat,
ylimmätkin.
Nousemme rappusiamme
meillä on toisemme,
meillä on rappusemme.
Yhteiselämää ei voi selittää,
siinä on monta rappusta,
alimmat hurmiossa,
keskivälin raput arkisen
ahertamina,
ylimmillä jo hymyilemme,
olemme selvinneet,
hymyilemme ja katsomme toisiamme,
kosketellemme turvonneita jalkojamme ,
hymyilemme,
olemme kivunneet toisiimme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti