perjantai 12. syyskuuta 2014

kaljakorin kellastuttama...

Rukoilin, kun siltä tuntui.
Hyvältä.
Kädet ristissä,
raavas mies,
anoa armoasi,
suojeluasi toivova.
Päiväseltään oon toinen mies.
Itekseen pärjäilevä,
pyylevä keijukainen.
Hymyn sulattama,
kaljakorin kellastuttama.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

muoviset lehtipuut,,,

  elämä on peräisin luonnosta ihminenkin,siksi muoviset pensaat kukkaset kauppakeskuksessa  masentavat