torstai 4. syyskuuta 2014

kuljetan aikaani...

Kuljetan aikaani,
kävelen pääkatua,
ees taas.
Pikkutunnit tuntuvat
unettomilta,
kuutamo unelmoittaa.
Katson unisia ikkunoita,
seuraan ravintoloista
palaavia.
Kaupunkirotta viemärin kannesta
tervehti,
rusakko viiletti nurmikolla, vastapäätä city-kettua.
Kuljetan aikaani,
mukavasti .
Pian päiväni valkenee,
kuukin nukahtaa,
kuljetan itseni
vuoteeni omaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

olen vain,,

olen vain en muuta, sillä tilani on pieni ja viaton, kokoiseni ja hänen joka viipyy myöhemminkin