torstai 4. syyskuuta 2014

kuljetan aikaani...

Kuljetan aikaani,
kävelen pääkatua,
ees taas.
Pikkutunnit tuntuvat
unettomilta,
kuutamo unelmoittaa.
Katson unisia ikkunoita,
seuraan ravintoloista
palaavia.
Kaupunkirotta viemärin kannesta
tervehti,
rusakko viiletti nurmikolla, vastapäätä city-kettua.
Kuljetan aikaani,
mukavasti .
Pian päiväni valkenee,
kuukin nukahtaa,
kuljetan itseni
vuoteeni omaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

arkielämän näyttämöt,,,

ihmiset jotka näkevät elämän pienempiä, havannoivat enemmän, sillä sieltä jokainen aamu alkaa, keväät synnyttävät,suvet kasvattavat, syksyt ...