maanantai 1. syyskuuta 2014

kusitolppa...

Kuivuttelen itseäni.
olen  elämästä kastunut.
On kauan ollut kuivaa,
maa kellertää,
minä vain olen uitettu koira.
Olen osallistuvainen,
olen liiaksi,
nytkin kuivattelen itseäni,
sillä   osallistuminen merkitsee antautumista sylkykupiksi,
maailman pahojen
kusitolpaksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

nenäkkäät,,

nenäkkäät ihmiset eivät ole tavallisten lailla lähellä, vaan vähän matkan  päässä