Olen aamuyön hihassa.
Kello ei aamuaan herätä.
Nuorimmaistani lähden kouluun ajattamaan,
joukkoliikenne, kun meiltä
syrjäkyliltä napattiin.
Säästösyistä,
tottakai,
juustohöylä ottaa sieltä
mistä ei juuri ole
höylättävää.
Mut kuolleethan ei vikise ja kun vähäsiä ovat
ei äänikään
höyläämistä
haittaa.
Luonto ujosti huomenet huokaa,
siit lapseni kanssa
päiväämme
päivitämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti