Nukahdin.
Huvikseni en sitä tehnyt.
Söin mukavasti,
köllähdin sohvalle ja
unet tarttui.
Nyt kärvistelen, etten taas retkahtaisi.
Univelkaa, olenko unille velkaa?
Voinko unta uneksia varastoon?
En tiedä, tulipa vaan tässä
horroksissa mieleen.
Lähden ulos, syksyiseen
iltaan.
Ukkonen merkkaa taivaankantta,
sade pilvet piirittävät jyrinän.
Pian vesi huuhtelee.
Keväällä linnut elämöivät,
nyt luonto hiljainen.
Luontokin itseäään pukee
talvipalttooseen.
Havupuut luottavat pukunsa
talvikestävyyteen,
lehtipuut itsensä komistavat
ruskalaan.
Nyt minua ei nukuta,
olen luonnon helmassa,
elämän vireessä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
luther synnytti viattomat kristityt, mutta hän unohti siunata heidät, siksi nämä saatanan jälkeläiset tekevät tuhojaan koko luomaku...
-
vähintään yksi lääkäripäivysteinen terveyskeskus täytyy olla jokaisessa kunnassa vanhusten palveluasuminen on turvattava kotipaikkakunnal... -
joulu kattautuu läheisistä,työstä, eilisistä.myöhemmistä. kaikesta jotka ovat, pitävät lähellään
-
aamuusvainen padasjoensatama tuoksuu kaislikolta, sen utuinen ilme hymyilee aamuauringon sarastaessa ja saattellen kalastajat saaliinein lai...
-
kulkukissa miettii, viiksiään vahaa, sil se ei ymmärrä rotannäköisiä jalostetuisi joutuneita heimoveljiään.
-
kun kaikkes olet antanut itsesi syvemmät/ kehosi rippeet mielesi pohjimmaisetkin olet kevyt olet olemattoman kevyt höyhenen kevyt pois...
-
ihmisen ei pidä alistua -ei silloinkaan kun alistuttaa
-
elämää voit suunnitella ja ohjata mutta hallintaoikeus on toisaalla
-
jos huomaat erehtynees, anna itsekkyytes olla ja pyydä anteeksi, pian huomaat kunnias palautuneen ja olet saanut monen mielen hyväks...
-
äityispakkaus tuoksuu hyvältä ja siinä oon nukkunut parhaat tirsat ja muistanpa omien lapsienkin hymyilleen unissaan äityispakkaus on ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti