horroksissa...

Nukahdin.
Huvikseni en sitä tehnyt.
Söin mukavasti,
köllähdin sohvalle ja
unet tarttui.
Nyt kärvistelen, etten taas retkahtaisi.
Univelkaa, olenko unille velkaa?
Voinko unta uneksia varastoon?
En tiedä, tulipa vaan tässä
horroksissa mieleen.
Lähden ulos, syksyiseen
iltaan.
Ukkonen merkkaa taivaankantta,
sade pilvet piirittävät jyrinän.
Pian vesi huuhtelee.
Keväällä linnut elämöivät,
nyt luonto hiljainen.
Luontokin itseäään pukee
talvipalttooseen.
Havupuut luottavat pukunsa
talvikestävyyteen,
lehtipuut itsensä komistavat
ruskalaan.
Nyt minua ei nukuta,
olen luonnon helmassa,
elämän vireessä.