sunnuntai 31. elokuuta 2014

liian nuori...

Lapsen lapseni sanoo minua vanhaksi.
Mietin.
Olenko, olenko vanha.
Muistan isovanhempani, he olivat vanhoja ja viisaita, minä nostin
lippalakin, kun heitä katsoin.
Olenko yhtä vanha.
Haluaisin olla.
Muistan heidän jokaisen hetkensä, jotka
sain heidän kansaan jakaa. Haluaisin olla heidän
kaltaisensa,
katson lasteni lapsia,
elämän huomista, sitä kaunista aamua.
Olen liian nuori.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

elämän asenne,,,

elämällä monipuolisesti ei sulle tuu elämän makuuhaavoja, kynnyskysymyksiä, eikä sun tarvitse riippua elämän laidoilla niinkuin heidän jotka...