rotukoirani...

Rotukoirani laittaa lenkkarit jalkoihinsa,
neljään.
Minä kahteen.
Lähdemme jalostetun kera kilojen hölkyttelyyn.
Koirani on sutjakkaassa vedossa,
minä
löysemmässä, hän johtaa
kulkuettamme, kusee ja paskoo
minne sattuu.
Minulla ei ole niitä pussukoita,
potkasen paskat ruohikkoon.
onneksi oli kovat kokkareet.
Näytän onnelliselta, kun naapurin
kyttäävä pikkusisko siristeli
kulkuamme.
Aurinko mollottaa juuri samassa paikassa,
missä ennenkin, juuri
siinä kuusen oksan sivussa.