Kyllästyttää.
Söin itseäni liikaa.
Kävelen itsestäni toisaalle.
Laitan aatokseni muutoksiin,
uusiin taipaleisiin,
metsien takaisiin,
metsälampien rannoille,
lumpeenkukan juttukaveriksi.
Katselen lammen pintaa,
juttelen hiljaisuudelle,
tervehdin lammen asukkaita,
katseeni saa lumpeenkukasta
kauneuden hiljaisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti