tiistai 26. elokuuta 2014

ulkoruokinnassa...

Lähdin luotasi komiasti.
jalat ei rappuralleja tavoittaneet,
tavarani ikkunasta kadulle nakkasit.
Kyllä oli saatesanasikin oivat,
hyvillä voimakkuuksilla.
Puliukko tuli lohdutteleen, kun
kamojani kasasin, totesi, että
taidan olla ulkoruokinnassa.
Niin taidan.
Taksin takakontissa maalliset
siirtyivät tuttuni komeroon.
Itse hakeuduin uskonlahkon
juhliin.
Tiesin, etteivät
uskovaiset taivasalle.

Eukkonikin nauttii uudesta Uskostaan.
Maalliset yhä kaverillani.
Parempi näin, kun taivasalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...