Hitsokka....

Neljä vuotta vaille kuuskymppiä.
Hitsokka, kun elämä on pyyhkässy
nopiaan.
Käteni eivät ole eletystä rakoillakaan,
reppuni tyhjyyttään ovenpieltä
kutkuttaa.
Vastahan kouluun juoksin, takaisin nopiamin.
Rippikoulut punotin.
koulut kävin,
isommatkin.
Emäntäkin hihaan tarttui,
lapset lahkeeseen.
Puolet tukastani taivaalle,
ihokas turvottunut elämän
kulussa.
Jumatsuikka, ny täytyy vetää
elämäksi.
lupaan, että meen tänään syntyvän
lapsen viiskytvuotis juhliin,
jos kutsutaan,
jos ei, niin sitäkin
riehakkaammin.