perjantai 29. elokuuta 2014

hitlerin suudelma...

Suutelen sukulaisen kuvaa.
Hän juutalaisen suojeli,
mustalaisen lapsen orjakseen
tahditti.
Sukulaiseni on valtioneuvos, suoraan
siivousalan perseestä.
Sukulaiseni perintöni kavalsi,
onneksi.
Nyt hänen huoneensä siirtolaisista sikiää,
minun omatuntoni häntä
motkottaa.
Mustikat eivät juutalaisen
käsiä mustata,
ne verestävät Hitlerin suudelmaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...