sunnuntai 14. syyskuuta 2014

sinivihreät silmäni....

Aattelin, kun en saanut aikaseksi.
Volmottelen keskeneräistä,
mietin ja kummastelen.
Oon syvän savosta sukulaisineni,
olen lauhojen lepikoitten poikanen,
oon sinivihreä silmäinen,
lupsakkaasti.
Muurahainen ylitti ukkovarpaani,
morjensti,
jatkoi menojaan.
Makoilen sohvallani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

silloin on hyvä,,,

sillon on hyvä jos ihminen ei tarvitse yhtäkään virastoa, yhtäkään lupalappua, koska  sillohin ihminen on luonnollisimmillaan, semmoisena yr...