keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Ukraina

Ukrainan kansa tänään surusta itkee.
valtapolitiikka ei tunne etu-nimeä.
valloittajat raiskaavat ihmisten sielun.
tuo kaunis kansa
elämänsä hädässä.
menkööt valloittajat,
tulkoon rauha.
tulkoon.
sydämme elää yhtätahtia
itkemme yhdessä.
olkoon tämä vain hetken varjo
huominen olkoon meidän.
Rauhan./

Kolmasti oon runoni pyyhkässy pois.
Nyt se seisoo
Saariselällä.
Ajokoiran selässä.
Rekikoiran vetosissa.
Tuu vaimoks.
Sinä jänkhälän musta akka.
Juopottelen siut ihteeni. /

Oon alamaissa.
Ootko ylärinteillä kipase jelppimään.
Sielu on syöty tyhjiksi.
Tuo tullessas ruokassillinen.
Ootko virittynyt.
Oon kosio matkoilla.
Tyhjää vetäsin.
Kyl maalaispojalla, erottajan kulmilla näläkä viheltää. /

I Love You, opin ulkomailla.
Samat vaikutukset, kun kotomaassakin.
Sanoivat lopuksi, Bay Bay, hymyilivät.
Komiast.
Oon lihasta ja vetisyyttä. /
Rosentin verran lihoja.
Kävin puntarissa.
Helppo kuivattaa ihannepainoon. Rosentiksi.
Rakkaus on mattojen tamppausta. Ei hymyjä... /

Uutuuttaan tunnut hyvältä.
Viikon piest syvältä.
Oot alusasu.
Hiki-hommissa viruuttunut. Sisähommissa sisuuntunut.
Ilman sinua on epämukavat ihoset. Otat kutinat vastaan.
Syön nakkimakkaroita.
Pilkoin palasiksi pannulle.
Käristän.
Vetäsen kulinartisen ahneesti. Alusasuni./

Ei ujostuta laisinkaan.
Oon kotona.
Hammeesi helmoissa.
Silmiesi näkymisissä.
Tunteittesi lämpimöisissä. Kätösesten hyväilyissä.
Ikkunoista nousee itäinen valo.
On aamu.
Tulevien iltojemme itäinen loiste. /

Kävelen muikun pää taskussani
keskustassa.
Muikku luikahti sinne viikko sitten.
Nuotanvedon yhteydessä.
Oon keskipisteenä.
kKertävät ja kaartavat.
Ainoastaan kissat kinttua kyhnäävät.
Kerjäläisetkin pitävät kilpailijanaan.
Tulin sukuloimaan.
Sukukin junien aikatauluja
rapistelevat.
Kyl ihmiset on vieraantuneita.
Eivät tuoksu miltään. /

Epärehellisyys lahottaa.
Epärehellinen tunteillaan fuksaa.
Hän on varas.
Rakastua humahtaa.
Rakkaus lopahtaa.
Mut kaikki yhdessä koettu
on ja oli todellista.
Tunteitten varas,
etkö ymmärrä,
että varastit ihmisen ainokaisen.
Paljastettuasi häivyt,
kuin varkaan
kuuluukin.
Olet luomakunnan loiseläjä. /

Aamu aurinko nosteli nukuksissa olevia
silmäluomiani.
Aurinko valoaan
loistatti silmiini.
Aurinko aamuraikkaana
peiton päältäni vetäs.
Kahvinkeitin pulputteli.
Tänäänkin teen pakolliset
jutut,
loppuajat luomakunnan tunteilla.
Mut ain mielessäin prinsessa
47 cm,3250 kg,
kolme vuorokautta ikäisekseen. Tyttäreni tytär,
minun mieleni. /

Ulko-oven jälkeen tulee ainakin yksi
ovi, ennenkuin luokses astelen.
Ensimmäistä pidit lukossa.
Toinen hymyllä aukes.
Sydämmesi ovet.
Niitä monen monta.
Avaimia elämisen verran.
Sydämesi ovet aukeavat molempiin
suuntiin.
Sydämestäs ulospäin
sujuu sutjakkaasti.
En sieluain esittele.
Et itseäsi tarjoile.
Kumpikin tiedämme,
kuinka ovet käyvät. /

Kesäkelit.
Nyt elon kulkemiseen toiset
jalastamiset.
Töppöset orsille.
Paljain varpain elo tuntuu.
Varpaat tantereeseen tarttuu,
mielessä elon suvi.
Päässä raksuttaa ohjelmointikeskus.
Varpaissa anturit.
Nyt päänuppi saa reaali aikaista
elon taikaa.
Suutelen sinut siniseksi.
Rakastelen punaseksi.
Juhannus.
Elämämme paljaat varpaat. /

Sanon nyt kovan sanan.
Tai en kehtaakkaan.
Sanon sen sitte,
kun yllättäen harmistuttaa
ylitsevuotavasti.
Itekseen niitä ei pidä
kuiskutella, vaan huutaa
kurkkusuorana.
Niin , että harmistus
vetäsis tosi nopeet poistumiset.
Muutenkin kiroilu tyhjentää
mielen sopukoita.
Oon pappismies.
Töissä eri mies.
Kotona toinen.
Harmistuksissani pirua kiroan.
Jumalaa siunailen. /

Ootan kiihkeästi syksyn tulevia
inisijöitä.
Korvani rakastavat surraamista.
On pimeää vinttillä.
Peitto tiukasti pituuttani mittailee.
Mut tuo inisijä kaartelee,
tähtää avoinaiseen
kohtaani, otsaani.
Vetäsee sapuskansa.
Eikä enää inise.
Kyl itikat
elämää pistävät. /

Naisen onni on orgasmi,
sitä vaille moni jää.
On mies,
on vehkeet.
Mutta missä iloinen nautinto.
Mies.
Neuvoni periytyvää.
Nai,
kuten kuivaa koivupölkkyä sahaisit.
Jos orkku meinaa tulla,
hiljennä hetkes.
Sahaa mielessäis sahanterää.
Mut jatka samalla sahaamista.
Nämä perityt viisaudet on olleet
käytössä.
Jos hommista on aikaa,
sovi rakkaasi kanssa,
että eka matsi on
kuivaharjoittelua.
Seuraavalla otolla olet kotona
siellä paratiisin alkulähteillä. /

On taivahan tosi,
että elo ei pelkää
nuoleskelua.
Pitää panna,
täytyy saaha.
Siit parisuhde ilmoille viipottaa.
Mut panemattakin ,
kylmät voi taivaltaa.
Mut pareen, on perinteiset
touhut.
Ilosta kintut maantietä
kulettavat.
Ovat mielissään. /

Helkutti.
Naiset opettaa.
Alusta pitäen.
Hakkaan mattoja.
Käskystä.
Pöly lentää.
Ei tullut kenkää.
Oon eukkojen tekemä.
Eukkojen kasvattama.
Eukkojen apuri.
Yhen kerrallaan.
Nyt meen halkopinoseni luo.
Oon sielun kotoisissa.
Meen autotalliin.
New-Yorkin penkille miettimään.
Mittarit maileja näyttää.
Radiot sitä alkupäästä.
Täyttä rautaa.
Helmiäisen komia iho.
Oon olemassa.
Kesäkeleillä
enemmänkin. /

Alushousut.
Ne on päällyshousujen päällä.
Ne vaimentaa elämistä.
Ulkoistaa tekemistä.
Kissa turkkiaan pesee.
Siistiksi syntynyt.
Sillä on sinun viekoittelevat
silmäkulmasi.
Mirrini odottaa saalistaan.
Minäkin.
Alusvaatteet täytyy pestä useammin, kun ne ulkoiset.
Mirri päivittäin.
Hetkittäin. /

Väkivalta.
Tunneköyhää.
Alemmuutta.
Väkivaltainen käytös valikoituu
ennalta heikompaan.
Väkivaltainen ihminen karttaa
itseään voimakkaampia.
Henkisesti tämmöiset ihmiset
pitäisi kurssittaa villisika-tarhassa.
Ruumilliseen vakivaltaisuuteen 
taipuvaiset saman tarhan
karjun häissä. 
On tunnelmaa.
On meininkiä.
Luonnevammat korjaantuu,
karjujen syleilyssä. /

Näin tiukkailmeisen ihmisen.
Naamanen kireyttä kiristi.
Kenkäset varpaita puristi.
Sormet solmuissa.
Kehon kieli
paukahtamassa.
Oli kaunis ilma.
Hän ei.
Olin tämä
tiukkapipo.
Laukesin.
Näin sinut.
Suppusuu.
Nyt oon elämästä
vetelän ilmeikäs.
Sormeni reisilläsi vaeltaa.
Kehoni suutelee varpaitasi.
Piponi on rakkaudesta
kiristyksissä. /


Sie oot hyvästä tehty.
Oot hyvänä säilynyt.
Siul huominenkin
hyväst haasteloo.
Tuoksusi tuoksuu.
Lähelles tuoksuttelen.
Sie oot tunteitteni
tuoksu. /

Viikossa sekasin.
Viikko kanssasi teki minusta
halaaja katseisen.
Näppini tottuivat näppäilemään
kehoasi.
Tunteeni tunnustelemaan.
Viikossa eläsin koko
tähän saakka eletyn.
Viikossa.
Sitten häippäsit.
Lähit vaan julkisimmille
paikoille.
Jäin mättäälle.
Voivottelemaan. /

Kaunis nainen on monimutkainen.
Ruma selväpiirteisempi.
Hänen kanssaan yhteiselämä somistaa.
Kaunis nainen yrittää vimmatusti
keinotella itseensä peiliin.
Ruma on sielultaan tupeerattu.
Hänen kanssaan voipi 
huoletta mennä avioon.
Kauniscnainen vaatii julkisia
peilisaleja.
Ruman kera voi huoletta komistua.
Kauneus ja rumuus.
Ne eivät oleskele kasvoissa.
Niiden olinpaikat on sielun
komeroissa.
Siksi mullakin on menossa viides kattaus.
Oon tasatahtiin ottanut .
Viidesti osunut kintuille.
Viidesti oon rakastunut.
Eronnut.
Viidesti sinuu oon ehtinyt.
Aloitan uuvelleen.
Lippase silmää, jotta kohistasin. /

Monet on illat valvottu.
Yöt itketty.
Päivät peiton alla
sulateltu.
Elämän iltavuorot on
romanttisia.
Niis vain ei synny päivällistä.
Kulkukoira nuoli haavani.
Pettymyksen aavistaa tuo
toisten tuhatkertaisesti
hylkäämä.
Olemme kaksi yhteistä.
Kaksi haavoitunutta. /

Kellahit viereeni.
Kuorsasit het alkuun.
Silittelin takapuoltasi.
Kuorsasit enempi.
Karahtelit siihen malliin, että
lattialle pakenin.
Kissa masuni päälle
viruttautui leipomaan.
Kyllä onnestani nukahdin. /

Nyt oon rakkauden valtaama.
Ihestään rupes nukuttamaan.
On kylläsen olonen.
Hyvänen tilainen.
Tätä tilaa varjelen.
Uskototon en ole.
Makkoilen vaan.
Ihekseen rakastun.
Nukutukset on rakkauteni
suudelmia.
Toivottavasti mitkään tahoset
ei rakkauteemme särösiä
takose.
On ihanaa,
rakkauven
tyynyllä
uniset suudelmat
pussata,
kahestikin. /

Rakkaus on kissan silittelyä.
Myötäpäivään.
Leikattu kolli on ehoton
kellistyjä.
Rakkaus on rikollinen sana
ihmissuhteissa.
Sillä ei ole katetta.
Sen lausuja valehtelee silmät
ummissaan.
Vehkeet selällään.
Ihmisten yhteinen tunne on
ystävyyttä,
luottamusta,
arvonantoa.
Ne eivät mahdu sanaan,
rakkaus.
Oon kokeillut,
oletko sinä? /

Kauniisti kirjotit.
Kauniisti puhelit.
Muttet elänyt.
Sinä olet tuholaismyrkyn
jälkitautinen.
Nainen tahtoo mahollisemman
parhaan miehen itelleen.
Se ei onnistu.
Tuholaismyrkyt.
Toisilta peltosarkasilta
seuraavaksi kelvollinen.
Muttei hänkään luomullinen.
Onko tarjokas. /

Kirkon kirjoissa.
Melko tavallista.
Kotonas epätavallista.
Töisäs.
Elämässä.
Itelles elämä on
kuolemista.
Töissäs uuden luomista.
Hups keikkaa.
Lapsemme
kuperkeikkaa. /

Hienot rouvat ei kehtaa.
Huonommat kehtaavat.
Sitte toisinpäin.
Ratsastelet hepallas.
Juoksentelet jaloillas.
Muikun söit suullas.
Oot esi-isien opettama.
Oot kippura nenäinen.
Suoraselkäinen.
Oot Osuuskaupan hoitaja.
Se linnaan julistettu.
Hienot rouvat linnoissa
valssia veisaa.
Huonoimmat maallisissa
hommissa,
hameitaan  heiluttaa. /




Nyt oon kokeillut monen moista.
Oon eukkoja taivutellut.
Esitellyt elämääni
takaperikin.
Ei emäntää rappusille
ilmaannu.
Mis vika?
Onko emännät loppu?
Vai onko niillä muihin
osoitteisiin hoppu.
Mie tarjoisin itseeni.
Oon kaikkeen sopiva.
Joka koloseen.
Tuu nyt hitossa,
sillä minuu alkaa hittaat ja laiskat ramasee.
Oon nopia.
Kärpänenkin tipahti kahvikuppiini
silmäni iskusta.
Kermojen pielle. /

Sie kitisevä eukko.
Siut saunan lämmittäjäkseni tahtoisin.
Saisit kitistä.
Saisit.
Tiijän, että sie oot miun
niskavillojeni rapsuttelija.
Sie vaan et sitä tunnista.
Kyl meil jälkilöylyt
jatkoajan löydyttävät.
Jos löylyn puhtaana kitiset.
Oon saunottanut eilistä. /

Ihmisen kokoinen elämä.
Se saattaa ihteensä mahtua.
Mutta kaverina joustavampi.
Elon taival.
Taivas alla.
Kaksistaan.
Mukavistaan.
Elomusta.
Elokuusta.
En ole mitään, ellet
pidä musta.
Olet toisen käteni
lämpimäinen./

Koiraseni juoksuttaa
tähtitaivaitten juoksutaipaleelle.
Samat tolpat.
Samat kulmat.
Samat tähtimerkit
elämääni kulettavat.
Koiraani kusettavat.
Elämä.
Se on ympärillä.
Pimeys verhoaa.
Tähdet suuntaa soinnuttaa.
Kuutamo valaisee.
Ilma kuulottaa.
Olen suuruudessani pieni.
Olen suuri ihminen,
mutten elämääni suurempi.
Olen aamusen valo,
päiväsen kajo.
Iltasen tähti.
Mutta vain pieni,
luomakunnan tähdenlento. /

Nukahit.
Olin kuivahko.
Olin unisesi.
Saanhan olla herättäjäsi.
Elämäsi hetkittäjäsi.
Rakastan elämääsi,
rakastan yhteistämme.
Rakastan,vaikkemme
yhdessä. /

Vauva.
Ihminen alasti.
Lapsi.
Elämä.
Minun prinsessani.
Rakas lapsen lapseni.
Olen ukkisi.
Sinulle kaikki.
Pyytämättä.
Prinsessa. /

Ovet taakse suljetut.
Ovat paluusi myöten auetut.
Sinä päätät.
Elämän ovet on suuntaansa
vailla.
Samoja ovia suljetaan ja aukaistaan.
Siksi kulkusuuntamme on
avonaiset.
Riidat ja epäpuraisuudet,
kallioitten
jyrkänteiltä.
Elomme ovet.
Mennen tullen aukenevat.
Ennestään kulkevallekkin. /

Kevään aikainen aamu.
Kello etuilee.
Nukutusta kehossa
tunnillinen.
Ainakin.
Viimesyksyinen karpalo
pyörii pöyvällä,
etsii suuaukkoa.
Ohjasin.
Kirpeää.
Ei kolota, ei tauvin poikastakaan
näkyvissä.
On aikainen aamu. /

Rakkauden luritukset.
Tekosten konttaukset.
Sanat tekosia selvittelevät.
Sanat tekemättömyyttä
selittävät.
Rakkaus on sanoista
väljähtynyt.
Rakkaus on silmiin
katsomista.
Kädestä pitämistä.
Rakkaus on
luottamusta.
Kaikki muu
ilojen pitoja.
Iltojen iloja.
Aamusten suruja. /

Elämä virtaa eespäin.
Vesi liruttelee aaspäin.
Ylävirroille kahtelen.
Alajuoksuja aattelen.
Päivä.
Yön valvoma.
Yön peittämä.
Aamun herättämä.
Yläjuoksuilla
elämä etenee. /

Oon syntynyt.
Elostelen elämässäin.
Päivät täyttyy elämästä.
Päiväsillä töppöseni
tekee monen monta kaarrosta.
Turhaa ja turhempaakin.
Elämän täytteenä.
Illat unelmoin.
Yöt päivää odottaa.
Töppöseni elosta
viipottaa. /
Hyvät yöt kuiskaan sinulle.
Olet toisissa nukkumapaikoissa.
Nukun yksin.
Kanssasi.
Elän yön yli.
Elän toisenkin.
Sinä vierelläin.
Mietteeni ovat
elettyä.
Tulevaisuus
huomista.
Jälleen yhdessä
sylissä. /

Kaikkialle on pitkä matka.
Itseesi lyhin.
Älä elä toisten kautta.
Matka itseesi pitenee.
Vetoapua matkoillesi saat läheltä, 
itseltäsi.
Ole lähellä itseäsi.
Peili valehtelee.
Kuvasi näet
itsessäsi. /

Yöt kuuta volmotan.
Päivät selällään
yötä vahtoon.
Oon kuusta kuutamoitunut.
Se valvottaa.
Unet taskuun siirrättää.
Päiväsillä taskut tyhjenee.
Oon kuutamossa
hulluuntunut.
Sudet säestää. /

Nyt ilot hyppäsi nenävarttani pitkin
silimilleni.
Aivastutti reitin valinta.
Usein ilot suoraan korvallisia
pitkin, joskus suoraan
silmille levähtää.
Nyt tämä ilostuttaja on
outo naurattaja.
En voi sitä oikein 
ottaa kiinteää
otetta.
Se vaan hymyilyttää,lopulta
naurattaa,sitten vessaan juoksuttaa.
Tyhjentää täydellisesti. /


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

luonnonvoimat,,

luononvoimat ovat mahtavammat kuin ihmisen, siksi älä suututa luontoas hurjistumaan