maanantai 1. joulukuuta 2014

aisakello...

Sormenpäät valkoisina astun
tupaani,
kotiini
lämpimään.
Ulkona Joulukuinen pakkassää,
Jouluinen tunnelma
tienoota odottaa.
Vein linnuille syötävää,
punatulkku kiitteli
punaisella rinnallaan,
arkalaisen kaunis lintu.
Talitiaiset sukulaisineen ovat tutumpia,
hakkasvat ikkunastakin talkit pois,
akkunat värisöö.
  Sormenpäitäni lämmittelen perunakattilassa,
potut kohtapuolin kuorittavissa.
Läskisoosi onkin jo porissut.
Vetäsen nortin suupieliini,
olen tyytyväinen mökin ukko.
Piakkoin otan itsenäisyyspäivän ryypyt,
Marskin maljan,
sitten pukin aisakelloa odottelen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

elintilaa,,

ihminen on tavallinen päivä yö, hetket ja iltaisemmat, kaikki, sillä hän tarvitsee elintilaa, vaikkei mitään ois