lauantai 6. joulukuuta 2014

lusikoin...

Lusikoin elämääni,
ahnehdin,
kuljen ja lisää
enemmän.
Väsynkin,
istun,
mietin , tuumailen.
Ihminen nukkuu,
leijailee silloin pois,
kun kylläkseen
saanut.
Minä vaillinen,
ei kiirettä,
matkustelen,
haluan elämääni
lusikoida.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...